Caritashautauspalvelu
arkutvainajien kuljetuksetkukat ja koristelut
uurnatmuistotilaisuudetlomakkeet
viranomaisyhteistyölehti-ilmoituksetperunkirjoitukset
tyhjä

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO - Caritas Seurakuntapalvelu

toimisto

Toimistomme on Helsingin Töölössä, Mechelininkatu 32:ssa, arvokkaasti entisöidyn funkiskasarmin päärakennuksessa. Palvelemme Töölön seurakunnan naapurina, esteetön sisäänkäynti pihan puolelta pääovesta. Tarjoamme asiakkaillemme maksuttoman pysäköinnin parkkihallissa, piha-alueelle oven eteen on myös mahdollista pysähtyä. Bussilinjan 24 (Seurasaari-Merikatu) pysäkit ovat sekä Mechelininkadulla, että Pohjoisella Hesperiankadulla rakennuksen kohdalla.

Olemme palveluksessanne huolimatta siitä, millä paikkakunnalla kuolema on tapahtunut tai minne läheisenne haudataan. Voitte sopia kanssamme myös kotikäynnistä. Olemme vaitiolovelvollisia kaikissa meille uskotuissa asioissa. Noudatamme Suomen Hautaustoimistojen Liiton ja hautausalan eurooppalaisen keskusjärjestön, EFFS:n eettisiä ohjeita.

Valittavan arkun ja mahdollisen tuhkauurnan lisäksi esim. luterilaiselle siunaustilaisuudelle tulee varata aika, paikka, pappi sekä kanttori. Palvelemme myös muihin uskontokuntiin tai siviilirekisteriin kuuluvia samanarvoisesti. Toimimme läheisessä yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.

Hautajaisten jälkeen on suoritettava perunkirjoitus. Siihen saattaa liittyä myös edesmenneen asunnon ja sen irtaimiston arviointi sekä kuolinpesän realisointi; asunnon tyhjennys ja loppusiivous sekä kiinteistönvälittäjän valinta. Kauttamme on saatavilla asiantunteva ja oikea-aikainen apu näissäkin tilanteissa.

Hautajaiset - Siunaustilaisuuden suunnittelu

Hautajaistilaisuuden aika varataan seurakunnalta. Lisäksi tulee varata pappi tai muu puhuja sekä musiikista vastaava urkuri. Pappi tai puhuja ottaa yhteyttä omaisiin käydäkseen toimituskeskustelun, jossa vahvistetaan musiikki ja muu ohjelma sekä annetaan tarvittavat elämänkertatiedot edesmenneestä. On hyvä miettiä oliko vainajalla erityisiä toiveita? Esimerkiksi oliko tällä toiveena yleiset vai hiljaiset hautajaiset, jättikö hän hautaustestamentin tai ennakkosuunnitelman?

Kuolinhetkellään kirkkoon kuulumattoman vainajan tapauksissa on papin harkintavallassa päättää - omaisten kanssa käymänsä keskustelun jälkeen - toimitetaanko siunaus kristillisin menoin. Kauttamme järjestyy myös tunnustuksettomiin tilaisuuksiin puhuja ja urkuri sekä eri musiikin esittäjät.

Vainajan vaatetus

paratiisipukuja

Hautausperinteemme mukaisesti vainajalle puetaan valkeat puuvillapaita ja sukat. Vainaja voidaan yleensä pukea myös omiin vaatteisiinsa tai tätä tarkoitusta varten käsityönä valmistettuun, tekstiilitaiteilija Helbe Pajarin yksilölliseen Paratiisipukuun. Kauttamme on myös saatavana ortodoksisen hautajaisperinteen mukaiset vainajan katepalttina, kasvoliina ja otsanauha.

Saattohartaus

Vainajaa siunauskappelin tiloihin kuljetettaessa voidaan pitää saattohartaus arkun äärellä. Se voi tapahtua lähtöpaikalla esimerkiksi hoitolaitoksessa, maaseudulla usein matkan varrella kotipihalla tai vasta perillä siunauskappelin yhteydessä olevissa tiloissa. Saattohartaus on omaisten ja läheisten oma jäähyväishetki rakkaimpansa kanssa.

Tuhkaukseen liittyviä kysymyksiä

Uurnahautauksessa vainaja ja arkku tuhkataan krematoriossa. Uurna luovutetaan myöhemmin krematoriosta. Tuhka voidaan sijoittaa uurnassa joko perinteiseen hautaan tai kätkettäväksi nurmen alle ilman uurnaa hautausmaiden yhteydessä olevaan uurnalehtoon. Tuhka voidaan myös sirotella muistolehtoon. Tällöin ei tuhkan tarkka paikka tule omaisten tietoon mutta säilyy seurakunnan hauta-asiakirjoissa viranomaistietona. Tällaisessakin tapauksessa yleensä on mahdollista kiinnityttää metallilaatta seurakunnan osoittamaan kivipaateen.

Hautaustoimilaki edellyttää, että jakamaton tuhka on sijoitettava lopullisesti yhden vuoden kuluessa. Yksityisasunnossa ei saa säilyttää tuhkattua vainajaa. Lääninhallitus voi erityisestä syystä myöntää luvan tuhkan hautaamiseen muualle kuin hautausmaalle. Siihen tarvitaan aina myös kiinteistön tai vesialueen omistajan lupa. Tällaisesta haudasta tulee pysyvä rasitusmerkintä kiinteistötietojärjestelmään. On hyvä muistaa, että esimerkiksi kesämökille tai sen vesialueelle näin luvankin kanssa kätketty tuhka muodostaa rasitteen jos mökki aikanaan myydään. Merkintää ei voi poistaa kiinteistötietojärjestelmästä.

Helsingissä on vesistöhautausta varten määrätty merialue Harmajan edustalla. Tieto asiasta kirjataan seurakunnan toimesta kaupungin rekisteriin. Valikoimissamme on tähän tarkoitukseen parhaiten sopivia, biologisesti hajoavia vesistöuurnia, jotka luovuttavat tuhkan pohjavirtoihin arvokkaalla tavalla. On myös mahdollista valmistuttaa tuhkasta yksilöllinen, synteettinen timantti, joka voidaan istuttaa esim. sormukseen.

Ohjeita kantajille

Arkku on kappelissa pää alttariin päin. Arkkua kannetaan jalkopää edellä. Kantajien järjestys sovitaan etukäteen. Perinteisesti vainajan puoliso tai vanhin poika ovat ensin sydämen puolella, seuraava tätä vastapäätä, jne. Kantajia tulee olla kuusi kappaletta, myös nainen voi toimia kantajana.

On suositeltavaa käyttää käsineitä kantoliinan liukumisen estämiseksi sekä vanhan tavan mukaan paljas iho peittäen. Käytettäessä päällystakkia tulee jokaisella kantajalla olla pitkä tumma takki ja valkoinen, yhtenäinen kaulaliina sekä mustat käsineet. Tilaisuudessa suntio tai pappi ohjeistaa kantajat.

Suruliputus

Kuolinpäivänä lippu nostetaan salkoon surun merkiksi siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputtaa voi myös heti tiedon saavuttua vainajan kodissa, syntymäkodissa ja työpaikalla. Lisäksi sisäasiainministeriö voi määrätä yleisen suruliputuksen joko koko maahan tai paikallisesti jonkun merkkihenkilön kuollessa tai suuronnettomuuden sattuessa.

Suruliputus suoritetaan samalla tavalla vaikka se sattuisi yleiselle liputuspäivälle. Lippu on pyrittävä nostamaan aamunkoitteessa kello 8 ja laskemaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään kello 21. Mikäli kuolemantapaus tai viesti kuolemasta sattuu päivän loppupuolelle, voidaan suruliputus toteuttaa seuraavana päivänä. Suruliputuksessa lippu nostetaan ensin tangon huippuun, minkä jälkeen se lasketaan 1/3 salon mittaa alas. Lipun alareuna jää tällöin salon puoliväliin. Katto- ja seinäsalossa lippu lasketaan keskelle tankoa. Myös lippua salosta laskettaessa se nostetaan ensin ylös ja vasta sitten alas. Tämä arvokkaasti tehtävä ele on viimeinen tervehdys vainajalle.

Hautajaispäivänä on tapana liputtaa vainajan kodissa ja muistotilaisuuspaikassa. Tällöin lippu on suruliputuksessa aamulla kello 8:sta alkaen; siunaustilaisuuden päätyttyä nostetaan lippu lopuksi päivää ylös.

Lipun käyttö hautajaisissa

Suomen lippua ja järjestöjen lippuja voidaan käyttää siunaustilaisuudessa kirkossa, kappelissa tai hautausmaalla ja hautajaissaatossa haudalle. Järjestölippuun voidaan halutessa kiinnittää surunauha, joka on noin kymmenen senttiä leveä ja viisikymmentä senttiä pitkä nauha keskeltä lipun nupin juureen kiinnitettynä. Suomen lippuun ei saa kiinnittää surunauhaa.

liput siunauksessa Jos liput sisätiloissa asetetaan lipputelineeseen, ei lippuvartioita tarvita. Kannettaessa Suomen lippua kulkueessa tulee sillä aina olla lipunkantajan lisäksi kaksi lippuvartijaa eli airuetta. Naispuolinen lippuvartija asettuu lipunkantajasta katsoen oikealle ja miespuolinen vasemmalle puolelle. Lippuvartijat käyttävät sinivalkoisia airutnauhoja siten, että naisella nauha kulkee vasemman ja miehillä oikean olkapään yli. Nauha solmitaan vyötärön kohdalta löysälle solmulle. Sininen väri on nauhassa alempana. Poikkeuksena airutnauhaa ei käytetä kansallis-, sotilas- tai virkapuvun kanssa. Järjestölipullakin on tapana olla lippuvartio.

Liput ja vartiot asettuvat arkun pääpuoleen alttarikaiteen eteen yleisöstä katsottuna vasemmalle puolelle - Suomen lippu aina arvokkaimmalle paikalle, reunimmaiseksi vasemmalle tai muita lippuja ollessa parillinen määrä, niiden rivistön keskelle. Yleisö tervehtii lippua seisten lipun saapuessa ja poistuessa. Liput ja vartiot asettuvat paikalleen ennen siunaustilaisuutta ja saattoväen saapumista tilaan. Kun lippu on telineessä, lippuvartiot ja kantajat voivat asettua muun saattoväen joukkoon. Mikäli lipuilla halutaan olevan kantajat ja vartiot sisätilassa tapahtuvan siunauksen ja muun ohjelman ajan, voidaan näin menetellä.

Hautaussaattueessa kirkosta tai kappelista hautaan laskun paikalle Suomen lippu lippuvartioineen tulee kymmenisen askelta kulkueen edellä kulkevan esim. suntion tai papin jäljessä. Lippu kannetaan pystysuorassa asennossa vartalon keskikohdalla. Suomen lippua seuraavat järjestölippu tai -liput, kunniamerkkien kantajat, arkku ja sen jäljessä omaiset ja muu saattoväki.

Kannettavalla Suomen lipulla ja järjestölipulla on tervehdittävä eli suoritettava kunnianosoitus vainajaa siunattaessa ja hautaan laskettaessa. Järjestölipulla tervehditään lisäksi järjestön seppelettä arkulle laskettaessa. Lipunkantaja tervehtii lipulla laskemalla sitä rauhallisesti, kunnes tanko on noin 45 asteen kulmassa tai vaakatasoon. Paikalla tehtävässä tervehtimisessä lipunkantaja kääntää hieman rintamasuuntaansa tervehdittävään ja kallistaa lipputankoa. Suomen lippu nostetaan yläasentoon ensin ja muut liput sen jälkeen. On huomattava, että valtakunnan lippu kunnioittaa vainajaa, ei muita lippuja. Lippuja tervehdykseen laskettaessa on myös huolehdittava, etteivät ne kosketa maata tai lattiaa.

Mikäli arkun päälle on siunaustilaisuuden ja arkkua haudalle saattamisen ajaksi aseteltu Suomen lippu ei sen päälle saa asettaa kukkalaitetta tai edes laskea jäähyväiskukkaa. Lippu poistetaan aina ennen arkun hautaan laskua. Lippukäytännöstä siunaustilaisuudessa saatte tarkempia ohjeita toimistostamme. Sotilashautajaisissa toimitaan puolustusvoimien ohjesäännön mukaan.

Kunniamerkkien käyttö hautajaisissa

Kunniamerkkejä saaneen ja niitä käyttäneen henkilön hautajaisissa käytetään kunniamerkkejä. Vainajan kunniamerkit asetetaan tummalla kankaalla verhoillulle tyynylle arkun jalkopäätä vasten katafalkille. Kunniamerkit sijoitetaan tyynylle rinnakkain kuten niitä rinnassa kannettaessa. Suurristit, rintatähdet ja kaularistit kiinnitetään kukin omiin tyynyihinsä siten kuin niiden keskinäinen järjestys määrää.
Hautaussaatossa vainajan kunniamerkkien kantajat kulkevat välittömästi arkun edellä kantaen tyynyllä vainajan kunniamerkkejä. Haudalla kunniamerkkien kantaja seisoo haudan pääpuolen vasemmalla puolen, kasvot avoimeen hautaan päin. Kun arkku on laskettu hautaan, kunniamerkkien kantaja siirtyy huomiota herättämättä taaemmaksi peittäen vainajan kunniamerkit esim. tummalla liinalla. Toimistomme auttaa käytännön yksityiskohdissa, mm. kunniamerkkien arvojärjestyksen määrittelyssä. Toimistostamme on lainattavissa kunniamerkkityyny.

Kuolleen henkilön kunniamerkkejä ei kukaan muu voi käyttää. Edesmenneen henkilön kunniamerkit tulisi säilyttää mahdollisimman arvokkaalla tavalla vainajan muistoa ja elämäntyötä kunnioittaen. Niiden laskeminen vainajan mukana hautaan on kielletty. Mikäli vainajan omaiset eivät voi säilyttää kunniamerkkejä, ne voidaan palauttaa myöntäneelle organisaatiolle tai luovuttaa paikalliseen museoon.


virtuaalihautajaiset linkki
alkuun
yhteystiedot